Elisabet

Miki Liukkosen toinen runokokoelma, jonka nimiruno on omistettu kuolleelle äidille.

Osa 1: Historioita, jossa sepitetään tarinallisia runoja historiallisten henkilöiden kustannuksella. Osa 2: Yleisestä, jossa keskitytään täsmälliseen ajatteluun. Osa 3: Pariisin merkinnät, kokoelman ilkamoivin jakso, jossa haudataan pelikaani ilmakuoppaan ja jaetaan neuvoja vanhankansan hengessä. Osa 4: Fibonacci, jazz & Narkissos, jossa kepeä olo jatkuu tanssahtelun ja 1200-luvun meiningin merkeissä, kunnes eläimiä alkaa kuolla väkivalloin. Osa 5: Elisabet, jossa sijaitsee kaunis ja kypsä kirje liian varhain kuolleelle äidille. Siitä siroaa koko teokseen aistittava suruntunne, jota kokoelman mittaan on taitettu pois silmistä. Osa 6: Talvinen puutarha, jossa hyvästejä saattelee huikea kuvien tulva.