Ikkunan takana vihreä humina

Keväällä ruohokohoaa yksin versoinja siitä syystäon ainutlaatuinen:täpösen täynnä omaa vihreyttäänja ylpeyttään, kiiltävää kuin keihäs.Vaan pienet keihäät kääntää tuuli kumoonja kohtalomme juokseetenniskenginhuolettomasti yli nurmikentäntai laahustelee, keppi kädessään,penkkiä kohti, jolle istahtaisi.Näetkös, kohtalo on moninainen,ja ruohoa on paljon,se tänään kukkii,huomenna uuniin heitetään.

Aale Tynnin runoudelle on leimallista vahva rytmi, soinnillisuus ja kerronnallisuus. Hänen runonsa ovat innoittaneet lausujia ja tulleet tunnetuiksi myös lauluina.

Teos sisältää kokoelmat: Yhdeksän kaupunkia (1958), Maailmanteatteri (1961), Balladeja ja romansseja (1967), Pidä rastaan laulusta kiinni (1969), Tarinain lähde (1974), Vihreys (1979) ja Vuodenajat (1987).