Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan

Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan kertoo saaresta, jonne mieleltään sairaat naiset lähetetään parantumaan ja toipumaan, tai pikemminkin unohtumaan. Eletään aikaa, jolloin toivo kamppaili horisontista hiipivän pimeyden kanssa.

Ensimmäisinä Tiiralinnaan saapuvat emäntä ja ylihoitaja. Heidän jälkeensä tulevat muut työntekijät, keittäjät ja pappi – ja kaikki potilaat, ne holtittomat naiset, jotka yhteiskunta haluaa pois silmistään. Sellaiset kuten naisasianainen Rauha, pirstomielinen Solveig ja Saga, joka saarelle astuessaan ymmärtää heittää peilinsä pois.

Maagiseen realismiin taittuva yhteisöromaani kertoo sekä saaren työntekijöistä että sen potilaista, ihmisistä joiden väliltä rajat alkavat liueta, kun saari alkaa etääntyä mantereesta muutenkin kuin metaforisesti. Kauniilla ja runollisella kielellä Kaukonen luotaa hulluuden määrittelemisen käytäntöjä ja aikojen yli säilyvää ihmisenä olemisen vaikeutta.