Valvomo 4/pp

”On kerrottava maailmasta, jossa alkutalveni vietin, ja havainnoista, joita itsestäni tein. Olin jostain syystä kuvitellut, että vankilaympäristö kasvattaisi nahastani paksumman, tekisi minusta ammattimaisen ja viileän. Sen sijaan ihoni herkistyi.”

On ollut kesäinen ilta, jona kertoja on pukenut päälleen punaisen mekon. Nyt hän on töissä vankilassa, ja päivät toistuvat samanlaisina: Valvontavuoroja portilla, pihalla, kanttiinissa. Saattokeikkoja sairaalaan, huumetestejä. Jokin kertojassa alkaa kuitenkin muuttua, kun hän kesken erään työvuoron saa kuulla omistavansa lehmän nimeltä Bella. Pian paljastuu, että on muutakin, mitä kertoja ei itsestään tiedä ja mikä pyrkii vääjäämättä esiin.

Valvomo 4/pp on hätkähdyttävän taidokas esikoisromaani unettomista öistä, lakatuista kynsistä ja vankiloista, joiden muurien suojaan piiloudumme, sekä rakkaudesta, häpeästä ja kaipuusta yhteyteen.